sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Yksinolemisen taito

Rauhallinen asunto,elokuva, kutomista, omaa aikaa. Se kuulostaa niin ihanalta pitkästä aikaa. En edes muista, koska olisin viimeksi ollut yksin kotona.
Kun perhe lähtee, ja ovi sulkeutuu, minulle tulee hyvin yksinäinen olo. En oikeen osaa tehdä mitään. Mitä nyt teen,jos en laita tiskejä tai pyykkejä, ruokaa, tai ole yhdessä perheeni kanssa. Illalla on mukavaa katsoa elokuvaa tai häärätä jotakin omia juttuja, mutta silloinkin usein mies on vieressä ja poika nukkumassa.
Kerrankin kun on sitä omaa aikaa, mietin mitä sitä tekisi. En ole koskaan ollut paljon yksin, ja varsinkaan viime vuosina. Sekin on taito, osata olla yksin, vain oman itsensä kanssa. Välillä se tekee hyvää. Minullakin on niin paljon ystäviä ja läheisiä, että sitä on harvoin yksin, en ole tottunut siihen. Ja varsinkaan pojan syntymän jälkeen. Sitä huolehtii lapsestaankin, kun hän on jossain muualla.

Pojalla ja isällä on varmasti mukavaa mamman ja papan luona, ja tekee toki hyvää äidille levätä, joka on viimeisen viikon yöt valvonut kipeän pojan kanssa, ja viime yönä itse oksentaneena. Nukuimmekin koko perhe tänään pitkät päiväunet.
Allulla alkoi viime lauantaina ripuli ja nousi kuume. Kuumetta kesti kaksi päivää, ripulia kuusi. 23 ja 24.päivä Allu oksensi, molempina kerran. Aattoiltana minun ja Allun päälle. Nyt hän on jo onneksi ollut terve pari päivää.


 Laitan elokuvan ohjelmakirjastosta pyörimään: Love is All you need, Pierce Brosnan pääosassa.

Poikkeuksellisesti tämä oli elokuva, jossa puhuttiin paljon Tanskaa englannin lisäksi.
Elokuva kertoo nuoresta pariskunnasta, joka on menossa naimisiin Italiassa.Brosnan on sulhasen isä.
Toinen päähenkilöistä, morsiamen äiti Ida( Tirine Dyrholm), on juuri sairastanut syövän. Hänen miehensä petti häntä nuoren sihteerin kanssa, ja ilmeisesti jo pidemmän aikaa.

Häistä tulee mielenkiintoiset, ja rakkaus leimahtaakin yllättäen muiden kuin hääparin kohdalla.
Elokuva oli mielestäni hyvä ja viihdyttävä, sopivasti romanttinen, ja silti sellainen hyvän mielen elokuva.

 Jatkan ikuisuusprojektiani; villapeittoa. Kyllä se varmaan tulee kevääksi valmiiksi. Lähden keittämään teetä ja surffailen kanavia, kenties luen jotakin kivaa kirjaa :) 

Joulusta kerron pian tarkemmin kun saan kuvia koneelle.




.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on arvokas :)
Sinun ei tarvitse syöttää sanavarmennetta.