tiistai 29. heinäkuuta 2014

Aino 3kk

Nyt se on alkanut. Putkiremontti, joka on rajoittamassa kotielämäämme seuraavan kolmen kuukauden ajan. Tiedossa on paljon ulkoilua, pitkää pinnaa(täytyy tsempata), oleilua sukulaisten nurkissa.
Toivottavasti ilmat pysyvät hyvinä. Sellainen puolipilvinen ja parikymmentä astetta olisi ihanteellinen keli.

Nyt on ollut vähän liiankin kuuma. Vaikeaa, kun sisällä ahdistavan kuumaa ja remottimeteliä ja ulkona vaikeaa löytää varjoa. Meidän lähellä on onneksi yksi varjoisa puisto. Siellä ollaankin nyt vietetty paljon aikaa.

Olen päättänyt, että pidämme kestoilussa tauon remontin aikana. Kun kotona ei pesukonetta käytössä, ja reissataan sukulaisissa, on helpompaa kun joku vaippa ei likaisena unohdu homehtumaan johonkin, ja jos kotona päästään vaikka 1krt/vko pyykkitypaan, ainut mahdollisuus olisi kestoilla pari päivää ennen pesuvuoroa. Mutta katsotaan. Voi olla että kaiken sählingin keskellä tauko voisi olla helpointa.
Toki sukulaisissakik voi pyykkiä pestä, mutta sitten pitäisi raahata aina vaatteiden ja muiden tarpeellisten kamojen lisäksi vaippojakin kasa mukana aina toisesta kodista toiseen. Ja sitten vielä se, jos eksyykin sellaiseen koneelliseen, jossa on vaipoille sopimatonta pesuainetta. 

Aino täytti viikonloppuna 3kk. Eilen olimme neuvolassa. Hän on kasvanut hyvin, 6040gja 58,1cm on uudet mitat. Katsoin,että Allu oli 5900g ja 61,5cm samassa iässä. Päänympärys Ainolla 40,2cm.
"Jokeltelee ja hymyilee vastavuoroisesti. Katselee kuvia kiinnostuneena. Kasvu ollut tasaista.Sai rokotteita. Rota-rokotteeseen liian vanha."
Ainon ollessa osastolla hoidossa, kotiinlähtiessä lääkäri suositteli odottamaan 2-4vkoa ennen rotan ottamista. Soitin neuvolaan ja kerroin asiasta. Neuvolatädin sijainen kertoi, että ehtii sen rotan ottamaan vielä tuossa neuvolassa,ei tarvitse tulla ennen.
No, en tajunnut itse sitä mistään selvittää, että rota on annettava ennenkuin lapsi on tasan 12 vkoa päivälleen. No viimeinen mahis olisi ollut 19.7. Neuvolatäti kertoi laskeneensa, että ei voidakaan enää ottaa. Vihastutti se, että juuri olin sitä asiaa sijaiselta kysynyt. Nyt sitä ei sitten otettu. Se toki onkin aika uusi rokote rokotusohjelmassa ja moni taitaa jättää sen ottamatta. Suojaa kuitenkin vain yleisimmiltä rotavirustyypeiltä. Usein rokotettu saa ymmärtääkseni mahdollisen rotaviruksen lievempänä kuin rokottamaton, jolla on suurempi riski päätyä nesteytykseen.

Aino juttelee kovasti, erilaisia jokelteluäänteitä piisaa. Satunnaisesti tarttuu esineisiin.on muutaman kerran nauranut ääneen :). Välillä kierähtää vatsalta selälleen. Nukkuu yleensä jalat levällään ja kädet sivuilla, selällään. Tykkää kylpeä ja käydä suihkussa.







perjantai 18. heinäkuuta 2014

Viimein terveitä

Viimein koko perhe on ollut terveenä tämän viikon.Ei yöllisiä yskänpuuskia, hengenahdistusta, räkäimuria,särkylääkkeitä, lääkärissä käyntiä ja antibiootteja.Ainakaan vähään aikaan.
Viime viikkoina on ollut ihanan kesäisiä ilmoja. On saanut nauttia puistoilusta ja ulkoilusta. Tänään nautittu aamulla Naantalin auringosta. Sitten haettiin munkkeja leipomosta ja mutustelitiinniitä ukin luona. 
Siemailin teetä varjossa ja imetin Ainoa.välillä haukkasin munkkia. Samalla katselin, kuinka Allu söi munkkia silmät loistaen. Isoja haukkuja, sieltä täältä. Sitten hän repi munkin kahteen osaan. Sieltä välistä söi hillot, ja sitä levisi suupielet täyteen. Sokeria suupielet ja posket täynnä, ja hiljalleen sitä varisi myös paidalle ja housuille. Pian paita oli hillossakin, kun poika pyyhki siihen kätensä. Se on nyt uusi tapa, aina pyyhkii kädet paitaan tai housuihin.
Punaisia viinimarjoja koura pullollaan. Omassa vihreässä mukissa. Raija-tädin vierellä napsi marjoja punaisesta ämpäristä. Välillä tippui maahankin, ja ne menivät kompostipurkkiin. Kädet ihan punaiset, ja nekin pyyhki paitaan ja housuihin. Kasvot täynnä sokeria,hilloa ja marjojen punaista. 
Seuraavaksi Allu poimi Ukin kanssa mansikoita pihalta.hän juoksi niitä syömään pihakeinuun. Välillä malttoi tuoda saaliista muutaman äidillekkin. 

Legoleikkejä pihalla pehmusteen päällä. Lentokone lenteli korkealla ja haki välillä lisää matkustajia kyytiin. Sitten se ajoi parkkiin lepäämään, ja lähti taas pian liikkeelle. Piha-altaassa olevia kaloja ruokittiin madoilla. Välillä yllätti pissahätä, ja käytiin lorottamassa hienot puskapisut isojen poikien tyyliin.

Yhdessä käveltiin paljain jaloin. Soralla kävely nipisteli melkoisesti, ja vauhti oli alkuun melko hidasta. Tuntui, että ei se jalka totu lainkaan. Kivet vaikuttavan menevän ihon läpi ja terävimmät jäivät jalkapohjan kiinni.Tunsin, kuinka veri alkoi virtaamaan paremmin jalkapohjissa.
Nurmikko jalkojen alla, kuinka pehmeältä patjamaiselta se tuntuukaan. Hieman kutittelevalta, kun ruohonkorret kurkistelevat varpaanväleistä.

Aurinkorasvaa piti lisäillä välillä pojalle. Aino nukkui tovin rattaissa ulkona, mutta ei oikein malttanut
Kuin puolisen tuntia.
Hymyili, naureskeli, potkutteli varjossa ja jokelteli. Välillä itkeskeli.

Illalla vierailimme koko perheen voimin suurmarkkinoilla jokirannassa. Taisi olla ensimmäinen koju, josta ostimme italialaista,herkullista suklaata. Kakkumaisia viipaleita, toisissa jotakin nameja tai pähkinöitä/hedelmiä joukossa. Niitä oli pakko ostaa pari kotiin:) Oli täyteläistä, suussasulavaa suklaata. Ja tämän päivän suklaa-annos on varmasti syöty :)

Viime viikonloppuna nautimme ulkoilusta mummun luona. Yökyläilin lasten kanssa. Mies sai nukkua ja sairastaa rauhassa. Oleskeltiin pihalla. Ajeltiin autoilla automatolla terassilla, Aino potkutteli uv-suojatussa "pesässään" ja välillä nukkui. Grillattiin kanaa ja maissia perunoiden kaveriksi.
Allu sai ison voinokareen perunoihin, ja olisi halunnut lisääkin. Välillä Allu nappaa voita ihan purkistakin, jos sen jättää epähuomiossa hänen ulottuvilleen.

Puuhattiin puistossa, käveltiin metsässä ja huidottiin hyttysiä. Poimittiin mustikoita ja metsämansikoita.dippailtiin kurkkua ja porkkanaa, katsottiin ice agea. Käytiin Allun kanssa päikkärikävelyillä ja ostettiin herneitä ja mansikoita.



Tiistaina käytiin moikkaamassa isomummua ja isopappaa. Isomummun jalka on kipsissä, kun hän kaatui mökillä ja jalka leikattiin. Nyt on onneksi hyvin toipumassa.
Torilta ostimme mansikoita ja herneitä. Bussissa oli paljon ihmisiä. Allu kyseli mikä niiden kaikkien nimi on, äiti kerro. Ja mihin me ovat menossa. No, sitten arvailtiin minne ne ihmiset oikein olivat menossa :) 

Isomummu avasi oven. Käytiin ensin valkosells potalla pisulla. Kolmisen viikkoa sitten selätetty pottataantuma ja vaippaa ei olla tarvittu kuin öisin varalle. Välillä silloinkin herää pisulla, että on ajan kysymys koska siitäkin saa luopua :). 

Kaivettiin kaapista lelut esiin. Niillä olen minäkin pienenä leikkinyt. Lentokoneella Allu leikki paljon, ja pikkuautoilla. Sellaisia ei enää nykyään ole näkynyt missään, niitä miniautoja. Palikoita painittiin ja niissä olevien eläinten kuvia katseltiin ja selvitettiin mikä eläin missäkin kuvassa on.Pupun kuvasta ei oikein otettu ensin selkoa, mutta lopulta se kuitenkin paljastui pupuksi. Isopappa teki meille lounasta, ja jälkkäriksi herkuttelimme letun puoliksi. Allu söi vielä rusinoitakin, ja minibanaaninkin. Niitä löytyy aina välillä kaupoista. Ne on kivan kokoisia pienille lapsille. 

Kotimatkan molemmat lapset nukkuivat, Allu vaunuissa ja Aino kantorepussa.
Heti, kun oltiin kotona, Allu heräsikin taas puuhaamaan. 








perjantai 4. heinäkuuta 2014

Meidän pikku Aino

Laura sai kasteessa 29.6 nimekseen Aino. Kastetilaisuus sujui mukavasti, ja Aino nukkui koko kasteen ajan. Kahvitilaisuudessakin oli melko lailla yhtä hymyä. Isoveli Allu oli reippaana juhlimassa, vaikka olikin kuumeessa. 

Kummeja neidillä on neljä, kuten Allullakin ;kaksi tätiä ja kaksi setää(pikkuveljeni, ystäväni E sekä jo vuosia tuntemamme ystäväpariskunta T&H. Aino-neiti ei herännyt, vaikka hänen päänsä kastettiin vedellä. Oikein mallikas suoritus :) Allukin kyllä nukkui kasteen ajan reilu kaksi vuotta sitten :).
Lauloimme Ystävä sä lapsien, sekä Jumalan kämmenellä. Kastemekko on ollut minulla,serkullani, äidilläni sekä tädilläni. Ihanaa,että meidät on kastettu samassa mekossa. Mieheni on kastettu Allun kanssa samassa mekossa, joka on kulkenut suvussa vuosikymmeniä.







Kakut taiteili äitini, Allun ja Ainon mummu, ja voileipäkakut sekä pikkuleivät ja pullapitko tulivat pitopalvelusta. Allun mamma toi vielä keksejä sekä kuivakakun. Isovanhemmat ja Mieheni sisko sekä isomamma auttoivat tarjoiluissa,koristelussa ja siivouksessa. Isäni vaimo teki kimput pöytiin.Todella ihanaa <3 ja mieheni sisko myös teki minulle upean kampauksen! Ainon juhlamekossa ostin lindexistä, sekä siihen kauniin vaaleanpunaisen bodyn, luonnonvalkoiset sukkahousut ja kukkapannan. Itse laitoin ylle me&i:n blossom foldover dressin ja uudet valkoiset kengät.




Aino sai kauniita lahjoja: säästölippaan kaiverruksella, kehyksen, lusikan, mekon, enkelin siipi-korun, sormuksen, soittorasian, joka on samalla korulipas, oman valokuva-albumin sekä vauvakirjan koko lapsuusajalle, rahaa, kylpyankat. 

Seuraavana yönä jouduimme lähtemään Allun kanssa päivystykseen, kun kuume nousi neljäänkymmeneen asteeseen kuumelääkkeistä huolimatta. Molemmissa korvissa tulehdus, ja näytti siltä, että toinen tärykalvo jo puhjennut. Aloitettiin heti antibiootti. Pieneen on sattunut todella kovasti :( itse muistan, miltä korvakipu tuntuu. On niin monesti ollut tulehdus vielä parikymppisenäkin. Ja muistaakseni neljästi on korvani tuubitettu pienenä. Muistan vielä, kun olin arviolta viisi vuotta. Silloin menin tuubitukseen. Äiti lupasi, että käy ostamassa mulle kivan ponin sillä aikaa kun nukun. Sain toivoa, ja äiti toi minulle sellaisen pienen leijaponin, jolla oli siivet. Sitten muistan sellaisen sairaalasängyn, jossa oli aika korkea laita ja se nostettiin ylös ja äiti lupasi olla vieressä kun herään.

Seuraavana iltana oli valitettavasti Ainon vuoro sairastaa. Hän yski paljon ja oli itkuinen ja limainen. Ei saanut syötyä. Lähdettiin käymään lastenpolilla hieman ennen puoltayötä. Jäin Ainon kanssa lasten infektio-osastolle seuraamaan hänen vointiaan. Ainoa sai saturaatiomittarin, limaa imettiin useasti imurilla, ja yön aikana myös nenämahaletkun, kun söi vain parikymmentä milliä maitoa ja vain nukkui, välilä yski ja itki mutta ei avannut silmiään. Silmätkin rähmivät runsaasti, ja niihin laitettiinkin silmätippoja viidesti päivässä.
Itsekin olin kuumeessa, ja en saanut oikein maitoa herumaan pulloon. Kokeilin käsikäyttöistä pumppua(saman sarjan sähkökäyttöisellä saan kotona ihan ok saaliin),ja myös järeämpää sähköistä pumppua. En saanut kuin parikymmentä milliä,jos sitäkään.Letkuun laitettiin siis korviketta. 
Pienelle nousi kuume, 38,5 astetta. Ensin laitettiin suppoa, sitten nestemäistä panadolia. En tiedä, johtuiko liian suuresta maidon kerta-annoksesta,vai siitä nestemäisestä särkylääkeestä
, mutta tämän yhdistelmän jälkeen tuli aina kunnolla ylös:(. Allu on kyllä myös oksentanut pari kertaa nestemäisen panadolin ylös. Kun Aino oli vähän kerännyt voimia, koitettiin seuraavana päivänä niin,että ensin söi rinnasta ja sen jälkeen loput letkusta punnituksen jälkeen. Hän söin 30- 80ml kerralla seuraavana päivänä, ja lisäksi 60-100ml letkusta. 
Mummu oli meidän kanssamme useamman tunnin seurana. Oli mukavaa :). Ja tiistaina iskä ja Allu toivat mulle hammasharjan sun muuta.Seuraavana iltapäivänä neiti söi useammin pieniä annoksia rinnasta, ja yöksi laitettiin sitten letkusta maitoa. Keskiviikkoiltapäivällä lähdimme kotiin.



Ensin jännitti kovasti, kuinka tuo vähäinen imettäminen vaikuttaa maidontuloon, mutta onneksi se siitä taas lähti tasoittumaan:). Pieni ei ole valitellut.Nyt on yleensä kerran päivässä tullut pumppausolo, erityisesti yön jälkeen kun tytteli nukkuu välillä 4-6h putkeen. Olen helpottunut, sillä imettäminen on minulle todella tärkeää ja olisin ollut surullinen, jos tällainen flunssa olisi sen minulta pois vienyt. 
Varmaan stressi ja oma kuume sekä väsymys tekivät sen, että maitoa ei tullut pulloon. Ja ties vaikka muutenkin tuli vähemmän kuin tavallisesti vaikka joinkin paljon. Onneksi kaikki on nyt hyvin, ja ollaan kaikki paranemassa. 

Osastolla oli ystävällistä henkilökuntaa.päiväsalissa käytävällä runsaasti leluja lapsille, joita sai ottaa omaan huoneeseen. Huone oli eristyshuone. Sinne tultiin kahden oven läpi, ja toinen ovi täytyi sulkea ennen toisen oven avaamista.välissä puhdistettiin myös kädet, ja en saanut tietenkään oleilla vauvan kanssa käytävällä. Infektiot kun leviävät herkästi. Oli ihan mukavaa, että siellä oli myös muita, kuin perus sairaalavaatteita. Ne on lahjoituksena saatuja, ja eivät tietenkään kestä yhtä pitkään kuin kotona, sillä vaatteet pestään hoitajan mukaan 75:ssä asteessa haitallisten pöpöjen karkoittamiseksi. Mukavaa,erityisesti jos joutuu viettämään pidemmän aikaa osastolla.
Kuulemma alle yksivuotiaiden vaatteille on eniten tarvetta tällä hetkellä. Ihan 50cm vaatteista asti.Ajattelin katsoa noista Ainon pienistä vaatteista sellaisia perusvaatteita, jotka kestävät 60:n asteen pesun ja lahjoitan infektio-osastolle. Ja varmaan vien samalla kiitoskortin. Aina positiivista palautetta ei muista antaa, useammin huonoista kokemuksista tulee annettua palautetta.

Olemme koko perhe olleet kipeänä. Eilen käytiin Mehiläisessä .Allu sai uuden Ab-kuurin, kun edellinen ei tehonnut:( la-su välisenä yönä heräsi kahdesti itkemään korvaa. Arvasin, että siellä se tulehdus on vieläkin. Jospa tämä sairastelu loppuisi pian.


Lämpimästi tervetuloa uudelle lukijalle!