sunnuntai 31. toukokuuta 2015

I love mum kantotakki

Olen saanut testata kahta erilaista kantotakkia yhteistyön merkeissä.

Kantotakki MARY
- sopii erinomaisesti kevääseen, kesään ja syksyyn
- paksuudeltaan vastaa perus tuulitakkia. Ohut vuori.
- tuulenpitävä
- hylkii vettä
- 2 taskua
- kantopaneelissa on huppu vauvalle
- äidillle oma huppu
-lasta voi kantaa vain edessä
- vyötäröllä ja helmassa kiristysmahdollisuus
-paneeli raskausaikaan ja kantamiseen erikseen
- sopii odotukseen, lapsen kantamiseen sekä tavallisena tuulitakkina
-materiaali 100% polyesteri
-ihanan pirteä!
-hellävarainen konepesu 30:nessä asteessa, ei huuhteluainetta,ei rumpukuivausta.

Takki on oivallinen juuri tuuliseen alkukesään.
Raskausmahana toimi tyyny. Hyvin mahtui vatsa sisään käyttäessä raskauspaneelia.
Molemmille on oma huppu.
Kätevät vetoketjut sivussa. Sieltä voi halutessa lapsi ottaa kädet ulkopuolelle tai vaikka pitää lapsen kädestä kiinni.
Kävelin kolmisen varttia kevyessä vesisateessa. Ostin ikeasta sateenvarjon,mutta se olikin nippusiteellä kiinni ja en huomannut pyytää sitä avaamaan. Kovimman kuuron ollessa päällämme, pidin juuri ostamaani pyykkikoria pääni päällä. Muuten kävelin ilman suojaa sateessa. Pinta selkeästi hylkii vettä, ja pysyimme matkan kuivana. Aino nukkui tyytyväisenä takin sisällä sisävaatteissa.Päässä myssy ja ja jalassa kengät. Viileämmällä kelillä alle voi pukea esimerkiksi villahaalarin. Aino käveli aamupäivällä itse, ja nyt siirsin välikausihaalarin rattaisiin. Sen kanssa takin alla olisi ollut liian kuuma.

Kantotakki  VOILA

- tuulenpitävä. Tätä takkia en ole sateella vielä pitänyt.
-paneeli raskausaikaan ja kantamiseen erikseen
-lasta voi kantaa vain edessä
-voi käyttää ilman paneelia ihan tavallisena takkina
-2 taskua
- kantopaneelissa on huppu vauvalle
- äidillle oma huppu
- vyötäröllä vyö
- hauskat,erottuvat kuosit
-hellävarainen konepesu 30:nessä asteessa, ei huuhteluainetta,ei rumpukuivausta
- selkeästi lämpimämpi takki kuin MARY. Kevyt toppaus hihoissa.Fleecevuori lisäksi  hupussa ja takissa  sisäpuolella, lukuunottamatta hihoissa, siellä toppaus ja ohuempi sisävuori kuten MARY-takissa.(fleecevuori 240g/m2 polar fleece ).Tämä takki sopii hyvin alkukevääseen sekä syksyyn.Itse ainakin kokisin tämän menevän villapaidan kanssa pienillä pakkasillakin. Kuvauspäivänä tämän kanssa tuli hiki!
Olisiko silloin kävelyllä ollut aamulla hieman alle kymmenisen astetta lämmintä, aurinko paistoi.
- kantopaneeli sopii vastasyntyneestä suunnilleen kahteen ikävuoteen saakka.Toki lapsen koosta riippuen. Aino on nyt vuoden, ja mahtuu sisään vielä ihan hyvin.

Tämä  VOILA takki on tyköistuvampi kuin MARY, sillä minulla on MARY suuremman kokoinen. 
Mitoitukseltaan ei ole mitenkään reilua. Mamidean kantotakki deluxe löytyy kotoa koossa L, ja se meni loppuraskaudesta ilman kantopaneelia.Tämä on pienempää mitoitusta, sanoisin vastaavan kokoaan. Alta löytyy mittataulukko, joka ainakin omalla kohdallani pitää paikkansa. Isorintaisena isoin koko istuu päälleni parhaiten ja alle mahtuu tarvittaessa yksi kerros lisää.









Osoitteesta www.kettunainen.fi löytyy nämä monikäyttöiset takit :)






Suurimman osan kuvista on ottanut ystäväni Jenni, kiitos kuvista!
(Jennin kirjoituksia löytyy täältä http://www.springdogs.net)







lauantai 16. toukokuuta 2015

Kun lasta kiukuttaa

HTänään kävin lasten kanssa ostoksilla supermarketissa. Allu sai työntää pieniä ostoskärryjä, hieman huonoon aikaan olimme ostoksilla, ennen ruoka-aikaa. Ajattelin, että välipalan voimin jaksamme kävellä kotiin ja leikkiä vielä pihalla ennen luonasta.
Allu halusi ostaa joka toisen elintarvikkeen, joka sattuu hänen reitillään olemaan sopivasti esillä, juuri oikealla korkeudella. Useaan kertaan toistelin, mitä tulimme ostamaan. Hän sai laittaa ostokset omaan kärryynsä, ja auttaa muutamassa valinnassa.
Kassan vieressä oli myynnissä leluja. Allu olisi kovasti halunnut pikkuauton, mutta en luvannut sellaista ostaa.

Harmitus oli kova, ja Allu heittäytyi kaupan lattialle itkemään. Hän laahasi itseään lattiaa pitkin, ja yrittäessäni nostaa hänet syliin, rimpuili ja heittäytyi takaisin lattialle. Pitkä jono takana, ihmiset seuraavat tilannetta. Yritän saada pojan kiinnostumaan ostosten latomisesta hihnalle.
Ei, ei hän halua auttaa kun ei sanut autoa. Istahtaa lattialle nyyhkyttämään. 

Edessäni oleva keski-ikäinen nainen katsoo ymmärtäväisesti ja ja hymyilee pienen,rohkaisevan hymyn. Pidä pääsi. 
Takana eräs mies ehdottaa, että Allu saa auttaa hänen ostostensa kanssa, mutta hän ei halua. Eräs toinen vanhempi mieshenkilö paheksuu Allun käytöstä ääneen. Miten nyt tuolleen käyttäytyy ja kyllä jotenkin pitäisi lapsi osata saada ruotuun ettei lattioilla laahaa.
Muutama minuutti jonossa tuntui ikuisuudelta. En tiennyt mitä sanoa tälle tuohtuneelle miehelle.
Jätin hänet huomiotta.

Olisiko minun pitänyt ostaa auto, jotta lasta ei olisi harmittanut? Ei. Sitten seuraavaksi lapsi haluaa jotakin muuta, ja tietää että lopulta saa tahtonsa läpi. 

Joka kauppareissulla ei voi saada jotakin kivaa, mutta joskus voi jotakin pientä mukavaa lapselle ostaa, mutta ei siksi että välttää kiukkukohtauksen.
Aina ei voi saada mitä haluaa, valitettavasti se on näin. Juttelimme asiasta Allun kanssa kotimatkalla, ja kerroin syitä,miksi aina ei voi saada vaikka pikkuautoa kaupasta. Ja että ymmärrän että häntä silti kovasti harmitti, että kyseinen auto jäi kauppaan. Vaikka se olisi ollutkin tosi kiva.

Syötiin välipalabanaanit ja lähdettiin keinumaan.
Sitten lounaalle kotiin ja päikkärikävelylle. Molemmat lapset nukkuivat, ja sain pötköttää sohvalla katsoen uusimman jakson Greyn anatomiaa.

Alkuillasta kävimme puistossa ja meidän pihalla puuhaamassa. Tämään oli ihanan lämmin, aurinkoinen päivä!




maanantai 11. toukokuuta 2015

Hiukset kuntoon

Perjantaina sain nauttia kampaajalla käynnistä sekä lounaasta yksin.
Aamulla suuntasin Tuureporinkadulle parturi-kampaamo Tuurenporttiin Anne-Marin käsittelyyn.
Viime hiustenleikkuustakin on jo vierähtänyt tovi, mahdettiinko ennen Ainon ristiäisiä leikata huonot latvat pois. , tai sitten siitä on enemmän aikaa. Värjäyksestä on myös pitkä aika. allun ristiäisiin laitatin tummia raitoja, ja kertaalleen sen jälkeen muistaakseni värjättiin. Vanha väri heijasteli puolessa välissä tukkaa, ei tosin mitenkään huomattavasti.

Halusin reilusti huonot latvat pois ja luonnollista raitaa, kevennystä kerrostetulla leikkauksella.
Sillä tavalla mikä minun päähäni sopii :).

Ensin katkaistiin huonot latvat reilusti pois ennen värjäystä.
Värin vaikuttaessa nautin kahvin rauhassa, kuumana, parin keksin kera. Katslin ohikulkevia ihmisiä, tutkin hyllyssä olevia tuotteita.
Hiukseni pestiin, päänahkaa hierottiin ja lisäpalveluna otin vielä ripsien ja kulmien kestovärjäyksen sekä niophlex-hoidon värjäyksen yhteydessä. Niophlex on kolmivaiheinen hoito, joka suojaa vaurioilta,hoitaa ja vahvistaa hiusta.
Hiuksia kerrostettiin reilusti ja lyhenivät myös reilusti. Viime värjäyksestä paljon aikaa, mutta todella sileiksi ja pehmeiksi hiukset jäivät. Eivätkä katkeilleet harjatessa.

Tässä lähempää kuvaa vielä.
Kotiin ostin hiuslakan, tyvikohottajan, hoitoaineen, sekä tehohoidon uv-suojalla.

Tässä lounaani, jonka söin ihan yksin katsellen muiden ihmisten menoja. Koska olenkaan ollut yksin lounaalla viimeksi!

Viime viikon ovat lapset olleet flunssassa ja kärttyinen, kuumeileva Aino vietiin iltapäivällä korvalääkärille tsekkaukseen.

Hansan läpi kulkiessamme näimme mielenkiintoisia hyönteisiä!








lauantai 2. toukokuuta 2015

Yksivuotias

Aino täytti 26.4 vuoden. Vuosi on kulunut nopeasti, ja monenmoista asiaa ja tapahtumaa mahtunut sen varrelle. Ainon ensimmäinen vuosi on ollut ikimuistoinen, ja mistään hinnasta en niitä muistoja pois antaisi.
Mukaan mahtuu myös haastetta arjen jaksamisessa, kilpirauhasarvojeni kanssa, sairastelua, mustasukkaisuutta, mutta myös satoja aivan ihania hetkiä.perheeni ja kahden rakkaan lapseni , sekä sukulaisten ja ystävien kanssa.

Voi sitä riemua, kun vauva oppii kääntymään selälleen,ryömii ensi kerran, konttaa, nousee seisomaan, ottaa ensi askeleensa, sanoo ensi kerran äiti, on isoveljen halittavana, joka kertoo tykkäävänsä kovasti pikkusiskostaan.

Iltasatukirja, jonka luukkujen taakse on joka kerta yhtä kiva kurkistaa.
Hetki, jolloin väsynyt leikkijä nukahtaa halaukseen käsivarsille.

Kävelyretki metsässä.Puiden oksissa näkyvät pienet versot, aurinkoinen päivä, lintujen laulua.
Lintulajien arvailua Allun kanssa. Iltapäiväkävely.Kahvikuppi suklaapatukan kera päikkäriaikaan. Kenenkään kanssa ei tarvitse jakaa, ja kahvin saa juoda kuumana. Kenties ummistaa silmänsä hetkeksi, tai lukea jotakin rauhassa.

Oma kotipiha, kovat vauhdit keinussa, auringonpaiste, kuoppien kaivaminen, aarteiden etsintä.
Ihanaa katsoa, kuinka Allu riemuissaan puhaltaa saippuakuplia, ja katsoa Ainon iloa, kun ne lähtevät tuulen mukana leijailemaan kohti taivasta.

Perheen yhteinen sauna- ja elokuvailta. Kippistys saunajuomien kanssa. Allu iloisena istuu ylälauteella vesivati vierellään. Välillä roiskii vettä, leikkii pikkuautoilla ja hörppii juomaansa. Aino roiskuttaa vettä kylvyssä ja nauraa, Elokuvan valinta, syötävien valmistaminen.

Oman äidin apu pahana päivänä. Valmiiksi katettu pöytä.
Teatteri-ilta ystävien kanssa. Halaus oikealla hetkellä.

Kirpparilta löydetty  edullinen vaatelöytö.illallinen kahdestaan oman miehen kanssa.
Kukat vuosipäivänä.

Kyllä jokaisessa päivässä on pieniä,ihania hetkiä. Ne ovat ne hetket, jotka minä haluan muistaa.

Viime lauantaina juhlimme Ainoa. Mummu teki maailman suloisimmat pöllökakut, mamma leipoi pikkupitsoja, ja minä mokkapaloja. Lisäksi kurkkua,porkkanaa, keksiä, namia.




Uusi suosikkikirja!


Meidän lahja Ainolle, uusi auto.



Reipas iloveli sai myös auton, ilmapalloja ja saippuakuplia.


Nukke oli ehdottomasti suosikki lahjoista!
Vauva kulkee aikalailla joka paikassa mukana.


Pienestä vauvasta on tullut valloittava pieni taapero.


Pöytää koristavat vuosipäivän kunniaksi saadut kukat!

Ja uusi sähkögrillo testattu. Hyviä makkaroita tuli. Vapputivolo vielä odottaa, sillä vapun Aino oli kuumeessa ja Aleksikin hieman flunssainen.
Nautittu siis ihan perheen kesken kotona ja herkuteltu.
Mukavaa viikonloppua!